Sain siis eilen nuo ratsastustumput valmiiksi.Lankana joku seiskaveikan vihreä lanka ja malli,omasta päästä.

On ne jotensakin hölmön näköset kun on nuille pikkurilleille oma sormensa.Uusi omistaja on kuitenkin tumppuihin iki-ihastunut,joten tehtävä on onnistuneesti suoritettu.

Tässä taas esikoisen jenga-tumput nyt valmiina.

Värit ei ihan ole kohdakkain,mutta tuntuu olevan nää eripari-samaaparia nyt muotia.Mitä oudommat tumput sitä hanakammin niitä tungetaan käsiin.

Illalla aloitan jenga-ponchon kaverin miehen siskon tytölle...voiko tota enään vaikeemmin ilmasta.Olisko parempi sanoa,että kaverin lasten serkulle...yhtä huonolta kuulostaa. = )