Sain vihdoin ja viimein yhden vaivaisen koiranneulepuvun valmiiksi.Olihan tuskasta neuloa,kun oli pikkupakkoa ja motivaatio väsymyksen takia ihan nollassa.

Mä palasin töihin,enkä muistanutkaan kuinka naimisissa mä tuon vakkarityöni kanssa olenkaan.Ihana työ kyllä,palkitseva mut stressaava.Ja kun nyt sitten töihin palasin,niin pitihän sitä laittaa oma toiminimikin samalla pystyyn.Nyt olen alkanut mainostamaan omaa toiminimeäni ja asiakkaita alkaa pikkuhiljaa uskaltautua soittelemaan.4 tyytyväistä asiakasta on meiltä lähtenyt, ja joka ikinen on lähtenyt kotiin iloisena,onpa muutama nuista inostunut jo lupaamaan tulla toistekin ja yksi oli sitä mieltä,että suosittelee minua oikeinkin paljon kaveripiirilleen.Jotta,katsotaan kauanko joudun vielä leipätyöni parissa ahertamaan,vai voinko jopa tulevaisuudessa haaveilla uudesta ammatista eläintenparissa.

No,mutta asiaan,kuva on puvusta otettu,mutta se lähti isännän kännyt kanssa helsinkiä kohti aamulle.Yritän illalla jaksaa laittaa sen tänne.